perjantai 28. kesäkuuta 2013

Rakastaa vai eikö rakasta

Ollu aivan sekasi koko päivän, eikä mistään oo tullu mitään..
Miks pitää valehdella, kun voi puhua tottakin?
Miks tiuskia, kun voi puhua nätistikkin?
Miks satuttaa, kun voi olla satuttamattakin?
Miks pettää luottamus, kun sen voi pitää ?
Miks olla surullinen, kun voi olla onnellinen?
Miks vihata, kun voi rakastaa?

Oon miettiny, että minkä takia ihmiset lupailee asioita mitä ei pidä ? ja minkä takia se lupaus minkä on luvannut on nii vaikea pitää ? Moni lupailee ikuista rakkautta , mutta voiko sitä oikeesti luvata ? Voiko toiselle sanoa sen lauseen :" en ikinä jätä sua " , "en ikinä petä ", "enkä varsinkaan satuta" . Mun mielestä kaikki nuo kolme lausetta on liian suuria  luvattavaks, koska jokainen meistä tulee jossain vaiheessa rikkomaan ne. Ehkä ei tänään, ehkä ei huomenna, mutta jossain vaiheessa.  Ehkä ei kaikkia, mutta ainakin yhden niistä. 
Pettäminen on iso asia ja aina miettii omalle kohdalleen sitä, että pystyiskö antamaan sille rakkaalle anteeksi pettämisen. Ainahan sanotaan, että jos tarpeeks rakastaa nii kaiken pystyy antamaan anteeks. En ite tiiä pystyisinkö antaa pettämistä anteeks. Rupeis vaan miettii, et "koskakoha se tekee uudestaa sen" "mitä jos mussa on joku vika, enkä riitä " . On raskasta kulkee nuo ajatukset mielessä päivästä toiseen.
Jos mua petettäis tulis ainaki se tunne, että mä en riitä. Mussa ei oo tarpeeks jollekki.
Varmasti, jos sitä rakkautta oikeesti löytyy kaiken pystyy antaan anteeks, mutta jatkuisko suhde normaalisti sen jälkeen ? Moni vamaa miettii myös sitä, että kannattaako tunnustaa jos pettää ? mitä jos se toinen ei sais koskaa tietää. Eihän mut sit tartte kertoo..
Mun mielestä se asia ei oo noi. Mä en ainakaa pystyis elää semmosen asian kaa, et oisin jollekki läheiselle aiheuttanu tommosta mielipahaa eikä se edes tiedä siitä.. Kyllä mulla ainaki rupeis pikkuhiljaa omatunto kolkuttaa.
Jos totta puhutaan on mullekki annettu pettäminen anteeks ja oon tosi kiitollinen siitä. Mä kadun mun tekoja niiku varmaan kaikki, jotka sen on tehnyt. Sitä kautta ainaki tajusin sen, että on maailmassa ainakin se yks ihminen kuka mua oikeesti rakastaa ja kuka tekis mitä vaan, että sais pitää mut vieressä.
Niin ja täähän oli vaa mun mielipide asiaan. Ei kaikilla välttämättä oo sama. Mä en hyväksy pettämistä ja se siitä. Mites te ? minkälaisia mielipiteitä teillä on tähän ?
"kerran pettäjä aina pettäjä", en menis sanomaan. En alleviiva tuota asiaa. Ihmiset muuttuu, jos sitä haluaa. Jos sä kerran petät ei se tee susta pettäjää. Miettikää näitä asioita, oikeesti ja sitä, että mitä kannattaa tehä ja mitä ei.
Mun mielestä se rakkaus on sitä, että pystyy antaa vapautta eikä kytätä toisen joka ikistä liiketta. Pitäis luottaa ilman, että tarvii lukea tekstarit yms. Oon ite huomannu, että se luottaminen ei välttämättä oo aina nii helppoa. Vaikka kuinka haluis, et asiat on hyvin ja et pystyis luottaa nii se ei todellakaa oo aina nii helppoo.
Ku rakastaa nii rakastaa sille ei voi mitää. Eihän sitä ite päätä kehen rakastuu. Sydän vie mukanaan. Ehkä väärälle tielle tai sitte oikeelle. Pää sen päättää kumpi tie on oikee. Kannattaa valita se oikea polku, ettei sit myöhemmin kaduta.

nimimerkillä kokemusta on

Bruno mars- When i was your man

torstai 27. kesäkuuta 2013

Liian laiha, Liian iso ?

Mun on nyt pakko kolmatta kertaa tänään tulla tänne kirjottaa..Nimittäin yhestä mielipide asiasta ku lihavuus/laihuus..



Tullu huomattua, että tämmöset ns vähän tukevat ihmiset, ku lisäilee facebookkiin kuvia missä näkyy maha yms. Sit kirjotellaan siihen kuvaan, että " kiva maha , kato mun mahaa " 'Pitääkö se kuva lisätä, jos se ei miellytä ? Tai jos oot ittes mielestä lihava nii pitääkö sitte vetää turpaan kaikkea hyvää ja sit ihmetellä, että miks lihoo.


Sama juttu näillä , jotka on laihoja ku korviin tulee aina et " yhyy oon nii läski " .. Tiiättekö te ihmiset, jotka oikeesti ootte laihoja, että vähä isompi ihminen tekis ehkä mitä vaa, että sais sen vartalon mikä teillä on ja te valitatte siitä, että ku ootte nii isoja ettei ees kehtaa pitää tiukkoja vaatteita päällä.



On ihmisiä keillä on anoreksia tai on muuten vaa pieni kokoinen ollu pienestä asti. Ne on asioita mille ei voi mitää ja pitää vaa elää sen kaa.  Ei mun mielestä oo mitenkää hienoa, että kylkiluut sojottaa paidan läpi ja kasvot rupee menee sisäänpäi, saati sitte että tulee lonkkaluut housujen läpi ja jalat on ku pulkannarut. Onko se jotenki hienoa kateltavaa, oikeesti ? Ihmisessä pitää olla jotai mistä ottaa kii ja naisella pitää olla muodot.
Mä oisin mielummin ite ainaki pikkusen isokokosempi, ku liian laiha. Vai mitä te sanotte ?



Mun tarkotus ei todellakaa oo loukata ketää .. On tullu huomattua nyt tässä, että jotku "esittää/leikkii" että " emmä pysty syömää tota, mä lihon", " oksennan aina ku syön jotai" ..hei cmooon oikeesti !


Mä tiedän ihmisiä, jotka on käyny läpi tätä. Vaikeaa anoreksiaa. Se aika oli suoraansanottuna yhtä helvettiä. Piti kattoa koko aja mitä laittaa suuhunsa, siis jos ees laitto jotain suuhunsa. Aamulla ensimmäisenä lenkille ja illalla viimesenä lenkille. Sä olit oman elämäs vanki. Sua kontroloitiin. Sä et kontroloinu itseäs. Et tehny omia päätöksia, vaa olit vanki sille anoreksialle. Siitä ei ollu pääsya pois. Sitä ei oo kiva kattoa vierestä. Mä uskon, että kukaan joka oikeesti tietäis miltä se tuntuu ei halu kokea sitä. Se on raskasta, koska ei ite tajua olevansa sairas. Ei sitä ymmärrä, vaikka läheiset sanoo että " sä oot sairas, sä tarvit apua " . Sillo ei todellakaa oo oma ittensä. Syyttää kaikkia muita siitä mihin jamaan on menny. Ku kattoo peilii näkee pelkän läskikasan, vaikka oikeesti on vaa pelkkää luuta ja nahkaa. Luut tulee esii joka ruuminosasta. Ei oo läskistä tietoakaa. Ei se mee sinne omaa päähä, koska niiku sanoin oot oman elämäs vanki.
Kannattaa miettiä oikeesti, jos jollain on tämmösiä ongelmia, että mihin se pahimmassa tapauksessa menee. Sen läpi käyminen ei oo mitään semmosta mitä te haluisitte. Mä oon auttanu nii monia ihmisiä kellä tämmösiä ongelmia on. En halu, et sitä tapahtuu kellekkää. Ainakaa niille, ketkä mulle on läheisiä



Mun pointti on vaa tässä, että jokainen on täydellinen siinä vartalossa minkä on saanu.. Ei sitä tarvi ruveta muokkaa ja se, että itsemurhia tai tämmösiä ei todellakaan kannata vartalon takia ees ajatella. Te ette halu käydä läpi sitä. 

kuvat otettu täältä : weheart it                                                                             KIITOS